Työ 3: Kolmen kuvan piirros

Kolmas työmme painottui piirtämiseen. Ensin valitsimme kolme eri kuvaa: kaksi taidekuvaa ja yhden valokuvan. Valitsimme kuvista jonkun elementin ja piirsimme sen paperille. Omiin kuviini liittyivät lapsi ja äiti. Kuva pienestä vauvasta oli mielestäni niin suloinen, että minun oli aivan pakko valita se. Tekniikoista piti päättää kaksi muuta lyijykynän lisäksi. Valitsin grafiittikynät ja veseliukoiset puuvärit.

    Opin käyttämään eri vahvuisia lyijykyniä, stumppia, grafiittikyniä, vesiliukoisia puuvärejä ja mustetta. Opin työskentelemään erilaisia varjostustekniikoita hyväksi käyttäen sekä tunnistamaan piirtämisen lajeja. Huomasin myös, että teippien laittaminen työn reunoille tekovaiheessa rajaa valmiin teoksen hyvin ja antaa sille kehykset.

    Onnistuin työssäni hyvin siihen nähden, että en harrasta piirtämistä kovinkaan usein. Alkuperäinen suunnitelmani toteutui hyvin. Esimerkiksi kuvien koot vaihtelevat suuresti. Keskimmäinen kohde, jossa on äiti ja lapsi, on kuvattu kaukaa. Kahdessa muussa  kuvassa niin äiti kuin lapsikin on kuvattu yksin ja huomattavasti suuremmassa koossa eli lähempää. En ollut aiemmin käyttänyt mustetta ja osa teristä oli huonossa kunnossa, joten se tuntui hiukan vaikealta aluksi. Olen joka tapauksessa tyytyväinen työhön. Harmaat kuvat reunoilla ja punainen kuva keskellä tekevät työstä vaihtelevan ja mielenkiintoisen. Toki olisin voinut tehdä keskimmäisen kuvan vielä vähän tarkemmin.

    Piirtämisen lajit ovat kiinnostavia. Niiden avulla voi saada tehtyä lyijykynätyöstä jopa valokuvamaisen, kuten opettajan esittelemät eri taiteilijoiden työt osoittivat. Tähän pääseminen vaatii kuitenkin vuosien harjoittelua. Itse opin käyttämään ääriviivapiirustuksen lisäksi paremmin muotoilevaa varjostusta, joka tarkoittaa varjopintojen yhdistämistä ääriviivoihin. Valööripiirustus tapahtuu pelkästään varjostuksen avulla eli siinä ei käytetä ollenkaan ääriviivoja. Aineenmukainen piirtäminen on kaikkein haastavinta, koska silloin pyritään kuvaamaan eri materiaaleja piirtäen.