Kuva-analyysi: Mona Lisa

Perustiedot

Mona Lisa on Leonardo da Vincin puulevylle vuosina 1503-1507 maalaama öljyvärimaalaus. Maailman ehkä tunnetuin maalaus esittää salaperäisesti hymyilevää naista. Teoksen korkeus on 77 cm ja leveys 53 cm. Maalaus mielletään usein suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Ranskan kansalliskokoelmaan kuuluva maalaus sijaitsee Pariisin Louvressa kunniapaikalla Säätyjen salissa, jossa sitä käy katsomassa noin kuusi miljoonaa henkeä vuosittain.

Kuva osana taidehistoriaa

Teos sijoittuu renessanssin aikaan ja tämä näkyy teoksen tyylissä. Leonardo da Vinci alkoi maalata teosta vuonna 1503, jolloin hänellä ei ollut lainkaan tuloja. Myöhemmin samana vuonna hän sai uuden tilauksen ja Mona Lisa sai odottaa. Leonardo siirtyi Ranskaan ja otti Mona Lisan mukaansa, jossa hän luultavasti maalasi sen valmiiksi erään arvion mukaan vuoteen 1516 mennessä. Maalaus oli mukana monilla Leonardon matkoilla, kunnes hän myi sen vuonna 1516 Frans I:lle. Maalaus oli sijoitettuna Fontainbleaun jälkeen Ludwig XIV:n kokoelmissa Versaillesissa. Ranskan vallankumouksen jälkeen se on ollut Louvressa. Napoleon piti sitä syrjäyttämiseensä asti makuuhuoneessaan. Maalaus on ollut myös lyhyillä vierailujaksoilla muissa maissa.

Kuvan rakenne

Maalaus on muotokuva. Maalauksen taustana on utuinen vuoristomaisema. Lähellä olevat kohteet on maalattu lämpimillä sävyillä ja kauempana on käytetty kylmiä sävyjä sekä pehmennettyjä ääriviivoja. Osa elementeistä on jätetty näkymättömiin ja tämä antaa tilaa mielikuvitukselle. Nainen on sijoitettu kuvaan kolmiosommitelmaa hyväksi käyttäen. Takana näkyy horisontaalista sommittelua. Maisema on hyvin vaakasuora, levollinen, rauhallinen sekä etäisyys ja avaruus korostuvat. Leonardo kuvaa mallin muodikkaana ja menestyneenä, mahdollisesti todellista paremmin toimeentulevana. Naisen oikea käsi lepää vasemman päällä, mikä kertoo hänen olevan uskollinen vaimo. Mona Lisan hymyä on tutkittu ja tulkittu todella paljon. Maalauksesta on vasta löydetty pieniä koodimerkkejä. Esimerkiksi naisen oikeassa silmässä on kirjaimet LV. Niitä on epäilty taiteilijan  nimikirjaimiksi. Teoksen puoliskojen välillä on epäsymmetriaa. Esimerkiksi taustan vasen puoli on oikeaa alempana ja tämä saa Mona Lisan näyttämään pidemmältä katseen keskittyessä vasempaan puoliskoon. Mona Lisalle ei ole myöskään kuvattu näkyviä kulmakarvoja tai silmäripsiä.

Kuvan viesti ja sen merkitys

Mona Lisa -maalaus saa minut pohtimaan naisen salaperäisyyttä sekä katsetta, jonka tuntee teosta joka suunnalta tarkasteltaessa. Halusin tutkia teosta, koska se on hyvin tunnettu ja halusin saada lisää tietoa siitä. Teosta on käytetty maailmanlaajuisesti sadoissa muissa taideteoksissa sekä tuhansissa mainoksissa. Se on tullut tunnetuksi kaupallisin keinoin, mutta kuuluisuuteen ovat vaikuttaneet myös varkaudet ja vahingonteot.

Työ 3: Kolmen kuvan piirros

Kolmas työmme painottui piirtämiseen. Ensin valitsimme kolme eri kuvaa: kaksi taidekuvaa ja yhden valokuvan. Valitsimme kuvista jonkun elementin ja piirsimme sen paperille. Omiin kuviini liittyivät lapsi ja äiti. Kuva pienestä vauvasta oli mielestäni niin suloinen, että minun oli aivan pakko valita se. Tekniikoista piti päättää kaksi muuta lyijykynän lisäksi. Valitsin grafiittikynät ja veseliukoiset puuvärit.

    Opin käyttämään eri vahvuisia lyijykyniä, stumppia, grafiittikyniä, vesiliukoisia puuvärejä ja mustetta. Opin työskentelemään erilaisia varjostustekniikoita hyväksi käyttäen sekä tunnistamaan piirtämisen lajeja. Huomasin myös, että teippien laittaminen työn reunoille tekovaiheessa rajaa valmiin teoksen hyvin ja antaa sille kehykset.

    Onnistuin työssäni hyvin siihen nähden, että en harrasta piirtämistä kovinkaan usein. Alkuperäinen suunnitelmani toteutui hyvin. Esimerkiksi kuvien koot vaihtelevat suuresti. Keskimmäinen kohde, jossa on äiti ja lapsi, on kuvattu kaukaa. Kahdessa muussa  kuvassa niin äiti kuin lapsikin on kuvattu yksin ja huomattavasti suuremmassa koossa eli lähempää. En ollut aiemmin käyttänyt mustetta ja osa teristä oli huonossa kunnossa, joten se tuntui hiukan vaikealta aluksi. Olen joka tapauksessa tyytyväinen työhön. Harmaat kuvat reunoilla ja punainen kuva keskellä tekevät työstä vaihtelevan ja mielenkiintoisen. Toki olisin voinut tehdä keskimmäisen kuvan vielä vähän tarkemmin.

    Piirtämisen lajit ovat kiinnostavia. Niiden avulla voi saada tehtyä lyijykynätyöstä jopa valokuvamaisen, kuten opettajan esittelemät eri taiteilijoiden työt osoittivat. Tähän pääseminen vaatii kuitenkin vuosien harjoittelua. Itse opin käyttämään ääriviivapiirustuksen lisäksi paremmin muotoilevaa varjostusta, joka tarkoittaa varjopintojen yhdistämistä ääriviivoihin. Valööripiirustus tapahtuu pelkästään varjostuksen avulla eli siinä ei käytetä ollenkaan ääriviivoja. Aineenmukainen piirtäminen on kaikkein haastavinta, koska silloin pyritään kuvaamaan eri materiaaleja piirtäen.

Työ 2: Rytmi-veistos

Suunnittelimme puupalikoista kuumaliimaa käyttäen veistoksen otsikolla ''Rytmi''. Opin yhdistelemään puupalikoita toisiinsa näyttäväksi kokonaisuudeksi, käyttämään kuumaliimaa sekä mitä rytmi kuvataiteessa oikein tarkoittaa. Rytmi teokseen syntyy värien, muotojen, valojen ja varjojen vaihtelulla. Rytmillä voi luoda teokseen sen oman persoonallisen ilmeensä. Opin tuntemaan muutamia veistoksia, kuten Helsinki-Vantaan lentokentällä olevan ''Fatmi''-veistoksen. Tätäkään työtä tehdessä ei juuri epäselvyyksiä ilmaantunut, koska ohjeet olivat hyvin yksinkertaiset ja sai toimia melko vapaasti.

    Päätin käyttää työssäni kahta eri väriä: valkoista ja mustaa. En sekoittanut värejä lainkaan ja siten ne ovat puhtaita. Valitsemani puupalikat ovat samanmuotoisia, mutta erikokoisia. Maalattuani palat akryyliväreillä liitin ne yhteen kuumaliimalla. Käytin työssäni vapaata rytmiä ja palat kuvaavat kohoavia portaita. Olen ihan tyytyväinen valmiiseen työhön, vaikka tosin siitä olisi voinut tehdä vielä monipuolisemman.

    Tehtävän ansiosta osaan nyt tutkia ja tarkastella veistoksia eri tavalla kuin aikaisemmin.

Työ 1: Kollektiivinen maalaus

Tehtävänämme oli suunnitella ja toteuttaa yhteisöllinen eli kollektiivinen maalaus. Aluksi kaikille jaettiin omat paperit, joille piirrettiin määrätyt kohteet samalla musiikkia kuunnellen. Kategoriat olivat hahmo, päähine, jalkine, hiustyyli, kulkuväline ja kasvi. Sitten oppilaat jakautuivat ryhmiin. Itse toimin kolmen hengen ryhmässä. Ryhmä valitsi jokaisesta kategoriasta yhden elementin eri oppilailta ja sijoitti sen luonnokseen, joka tehtiin paperille. Me valitsimme hahmoksi keijun, kulkuvälineeksi auton ja kasveina toimivat erilaiset kukat. Sen jälkeen alettiin tekemään oikeaa työtä. Kohteiden ääriviivat hahmoteltiin lyijykynällä ja paksunnettiin hiilellä. Meidän ryhmämme valitsi pohjamaalin väriksi mintunvihreän. Sen päälle maalattiin lopulliset maalikerrokset. Kerroksia piti tehdä useita, ettei pohjamaali paistaisi läpi. Ryhmämme myös vaihtoi värisävyjä useaan kertaan. Työmme sisältää paljon pieniä yksityiskohtia, joiden maalaamisessa kaikki auttoivat.

    Opin käyttämään maalausnestettä, hyödyntämään erikokoisia siveltimiä maalattavat alueen koosta riippuen ja sekoittamaan akryylivärejä taitavammin paremman lopputuloksen saamiseksi. Tehtävä opetti toimimaan paremmin ryhmässä sekä ottamaan kaikkien mielipiteet huomioon mahdollisimman hyvin. Tämän työn kohdalla oikein mikään ei jäänyt epäselväksi. Ymmärsin mielestäni hyvin niin teoriaosuudet kuin itse työn tekovaiheetkin.

    Minulla oli kuvaamataitoa viimeksi seitsemännellä luokalla ja siksi piirtäminen tuntui aluksi vaikealta. Muutimme teoksen alkuperäistä ideaaa useaan kertaan esimerkiksi värien suhteen. Ymmärsimme aluksi tehtävänannon väärin. Käytimme vastaväriharmoniaa, ja luulimme saavamme käyttää työssämme useita eri vastavärejä, vaikka näin ei ollut. Valitsimme nimittäin väreiksi oranssin ja sinisen sekä punaisen ja vihreän. Korjasimme tilanteen ja päätimme pohdinnan jälkeen käyttää jälkimmäisiä värejä. Olen joka tapauksessa tyytyväinen valmiiseen työhömme. Pidän erityisesti sen lämpimistä värisävyistä, valitsimme siis värit oikein, ja retrotyylistä. Mielestäni hyvin onnistuivat erityisesti kukat, keijun siivet ja kolmiulotteisuus. Nimittäin tekstuuri eli erilaiset pinnat erottuvat maalauksesta hyvin. Esimerkiksi ruohikko vaalenee luonnollisesti kauemmas mentäessä.

    Sain tietää myös sommittelun perustyypeistä ja muutamista erilaisista väriharmonioista. Itse käytimme vertikaalista sommittelua, johon kuuluvat hyvin pystysuorat, ylevät ja juhlalliset kohteet.